Biotherm Blue Therapy Serum-In-Oil Night

Löysin varastoistani tämän matkakokoisen Biotherm Blue Therapy Serum-In-Oil Night -tuubin. Ilmeisesti tätä ei enää valmisteta, mutta näköjään niitä vielä saa joistain kaupoista. Sillä tätä pitää kyllä saada lisää.

Tämä on jäänyt käyttämättä varmaan siitä syystä, että nimessä on tuo sana "oil", eli öljy. Karsastan hiukan ihoöljyjä nykyään. 

Ihan turhaan, sillä tämä on enemmänkin geelimäinen voide, joka sulaa nätisti ihoon, eikä jätä sitä tahmeaksi.

Tässä on hyviä Omega-rasvahappoja, ja probioottista planktonia + glyseriiniä, betaiinia ja keramideja. Kaikkein tärkeintä on, että se kosteuttaa ja pehmentää ihoa hyvin ja imeytyy siihen nätisti. Eikä tämä seerumi mielestäni tarvitse voidettakaan ylleen.

*****

Seurasin eilen Facebookista heti aamutuimiin yhden entisen koulukaverini matkustamista Helsingistä Frankfurtin kautta Sarajevoon. Hän oli menossa sinne lomailemaan, sillä hänellä - entisenä humanitäärisenä työntekijänä - on siellä Balkanilla paljon ystäviä, jotka odottivat häntä kovin käymään.

Mitenkäs kävikään... Puolen yön jälkeen hänen FB-sivuilleen oli ilmestynyt kummallisia RIP-viestejä. Kävin ihmettelemässä tätä julkisesti hänen Facebookissaan ja minuun otti yhteyttä hänen paikallinen ystävänsä (jota en siis tunne) kertoen, että J. on kuollut auto-onnettomuudessa matkalla Sarajevon lentokentältä keskustaan.

Tämä ystävä oli ihan paniikissa, joten jouduin toimimaan kriisiapuna vielä yön mittaan, joten unet jäivät hiukan vähäiseksi.

Kyllä ihmisen henki ja elämä voikin loppua yhtäkkisesti ja ennalta arvaamattomasti.

Minulla on todella surullinen olo tämän takia.

Keskiviikkoa!

Niin sekin reissu sitten oli ja meni ja eilen piti palata takaisin Maastrichtin kautta, mutta jäin suustani kiinni rautatieaseman lipunmyyjämadamen kanssa ja seuraavaa junaa olisi pitänyt odottaa kauemmin kuin Aacheniin päin menevää ICE-junaa. Pääseehän tuolla Maastrichtissa käymään koska tahansa, jos haluaa. Bussit kulkevat täältä Aachenista joka 20 minuutti.

Tämä aseman täti innostui kun huomasi minun olevan Suomesta (ICE:n paikkalippua varten ojensin hänelle passini, josta sai nimen kopsattua). Siinä sitten käytiin läpi hiusteni väri, ilmasto Suomessa ja kaikenlaista muuta. Mahtoi selän takana jonottava porukka kiehua (öh...). Minusta oli kyllä ihan mukava juttuhetki. Ei kukaan kyllä tullut huomauttelemaan jonon jumituksesta.

Istuin eilen tovin Liègen Paavalin katedraalin (La Cathédrale Saint-Paul De Liège) aukiolla brasseriessa syömässä ulkona Gruyère-juustolla gratinoitua lettua, jonka täytteenä oli aimo annos pinaattia. Olisin halunnut simpukoita, kun kerran Belgiassa olin (ja kuukauden nimessä on R-kirjain - vanhanajan sanontahan kuuluu, että vain noina kuukausina voi syödä simpukoita...sitten taas toukokuusta elokuuhun niitä ei syödä - lue täältä lisää aiheesta). Juuri siinä ravintolassa ei simpukoita listalla ollut, naapuriravintola niitä kyllä mainosti, mutta se oli sitten valitettavasti kiinni juuri silloin.

Simpukat ja ranskanperunathan ovat belgialaisten kansallisruoka. Britit aina kertovat vanhaa vitsia belgialaisista: "Millä saa belgialaisen hulluksi? Laittaa hänet pyöreään ja pimeään huoneeseen ja sanoo, että nurkassa on ranskanperuna."

Talsin sitten Montagne de Bueren -portaille. Minulla ei ollut aikomustakaan kavuta kaikkia 374 porrasta ylös, mutta halusin ottaa portaista valokuvan. Valitettavasti allaoleva kuva piti lainata Wikipediasta, koska portaitten alaosassa oli muutama kiinalais-/japanilais-/mikälietaiwanilainen turistiryhmä, jotka eivät älynneet mennä syrjemmälle valokuvia ottavien turistien tieltä. 

Kuva napattu Wikipediasta. 

Vielä on suhteellisen tuoreessa muistissa kapuaminen Malesian Kuala Lumpurin lähellä oleville Batu-luolille, jonne on "vain" 272 askelmaa, kun tässä Liègen nähtävyydessä on yli sata enemmän. Huh.

Kosmetiikkaostoksillekin Liègessä olisi ollut oivallinen tilaisuus, mutta kun en oikeastaan tarvitse mitään. Suurta tahdonvoimaa vaati kuitenkin ohittaa ranskalainen kemppariketju ICI ja Kiko Milano, mutta näinpä nyt kuitenkin tein.

Deutsche Bahnin ICE oli myöhässä joten eksyin Guilleminsin asemalla olevaan Di-kosmetiikkakauppaan, ja löysin ihan jotain tarpeellistakin, eli Bourjois-merkkisiä huultenrajauskyniä. Sävy 01 Nude Wave on todella täydellinen. Ostin hyllystä kaikki kolme, ja olisin voinut ostaa enemmänkin.

Alla vielä pieni filkka asemalaiturilta Frankfurtin junaa odotellessa.

Niin! Ostin sentään jotakin "tuliaisia", eli kävin aseman Delhaizessa ja ostin ruokajuttuja. Siellä oli belgialaista patéeta ja erinomaisia gyoza-nyyttejä katkaraputäytteellä. Niitä söin juuri, kun kaapissa oli paahdetuista seesaminsiemenistä tehtyä kastikettakin.

Seuraavan reissun ajattelin tehdä Düsseldorfiin, siellä kun on japanilainen "keskittymä" liikkeineen ja ravintoloineen päärautatieaseman lähettyvillä. Tykkään japanilaisesta ruoasta.

Äkkiäkös siellä käy vaikka päiväseltään, kun ei tämä alle puolen tunnin matka Liègeenkään ICE-junalla kovin kauaa kestänyt. ICE-junan lippu tosin oli rutkasti yli tuplasti regionaaliin RE-junaan verrattuna.

Terveiset Valloniasta

Olen siis nyt Liègessä (valloniaksi Lîdje, hollanniksi Luik, saksaksi Lüttich), Ardennien kainalossa Vallonian maakunnassa - tai Belgian osavaltio tämä taitaa paremminkin olla. Kauan tätäkin reissua piti suunnitella ja sitä piti jo 4-5 otteeseen siirtääkin, syystä tai toisesta.

Liége-Guilleminsin rautatieasema, josta ei oikein kunnon kuvaa saanut, joten tämä on lainattu Wikipediasta.

En ole päässyt vielä hotellia pidemmälle, joten tässä vaiheessa ei voi oikein muuta kuin ihmetellä tätä Guilleminsin rautatieasemaa, onhan aikamoinen pytinki. Yritin ottaa kuvia, mutta se on niin valtava, ettei millään saa koko keksintöä samaan kuvaan.

Tuo ylempi kuva, jossa on busseja, on napattu hotellihuoneeni ikkunasta, ja alempi aseman edessä olevalta aukiolta. On kyllä erikoinen ja värikäs asemarakennus!

Minulla alkaa kokous kohta ja sen jälkeen lähden kaupungille, joten lisää juttua ja kuvia on tulossa!

Sen verran ehdin käydä paikallisessa Carrefourissa, että ostin kaikkien ihanien leivonnaisten lomasta itselleni "Boule de Berlin" -munkin kokousevääksi kahvin kanssa. Hiukan tuoreita marjoja sen kanssa. Illalla mahdollisesti sitten syömään jonnekin pidemmän kaavan mukaan.